11.8.2017

Juoruja Tähtien sodasta

Carrie Fisher: The Princess Diarist 
HelMet Overdrive äänikirja 
lukijoina : Carrie Fisher ja Billie Lourd 

Kulissien takaisia kokemuksia ensimmäisen Tähtien sodan valmistumisen ajalta Carrie Fisherin kirjoittamana ja äänikirjaksi lukemana. Kuulostaa mielenkiintoiselta, eikö ? Varmasti täynnä anekdootteja ja muistoja elokuvaporukoista ja muista näyttelijöistä?

Väärin. Tai no, on tuossa niitäkin. Eniten kuitenkin kuunnellaan, miten Carrie Fisher ei oikeasti halunnut näyttelijäksi ja miten hän oli nuori ja viaton (ja vähän yksinkertainen), mutta ennenkaikkea kuulemme siitä, miten Carrison syntyi ja eli ja kuoli, siis siitä kuinka Carrie Fisher päätyi samoihin lakanoihin Harrison Fordin kanssa. Pah.

Kirjassa kuulemme toki vähän Carrie Fisherin lapsuudesta kuuluisan äidin ja isän tyttärenä. Isä lähtee Elizabeth Taylorin matkaan ja äiti kulkee huonosta avioliitosta vielä huonompaan. Kaikella on tietysti vaikutuksensa lapseen ja Carrie päättää välttää näyttelemistä viimeiseen saakka - huonolla menestyksellä.

Star Warsin filmausten alkaessa ei kukaan ajatellut tekevänsä legendaarisiin mittasuhteisiin karkaavaa menestystä. Sellainen siitä kuitenkin tuli ja erityisesti pääosia näytelleiden elämät kääntyivät päälaelleen. Tämä äänikirja haiskahtaa puhtaalta rahastukselta uusimman elokuvan ilmestymisen aikoihin ajoitettuna ja sisällöltään "skandaalimaisena". Mikäs siinä. Pitäähän julkkistenkin elantonsa hankkia. Carrie Fisher onkin kirjassa ihan avoin rahantarpeestaan. Erilaiset tapahtumiin liittyvät nimikirjoitussessiotkin ovat hänen mukaansa julkkisten sylitanssia (lapdance) yleisönsä kanssa. Julkkis tanssii ja fanit maksavat.

Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin filmausten tapahtumista, ihmisistä ja sen sellaisesta, mutta Fisher keskittyy kirjassaan (noin puolessa siitä) aika puhtaasti kuvaamaan suhdettaan Harrison Fordiin. Älkää käsittäkö väärin, mehukas juoru on tietysti mehukas juoru 40 vuotta tapahtuneen jälkeenkin, mutta en minä nyt samaa juttua jaksa kovin pitkään. Kuka makasi kenenkin kanssa muuttuu aika nopeasti uutisena vanhaksi, jos tuo nyt edes uutisen statusta voi saada. Kuka siitä enää tietää, mikä on totta, paitsi asianosaiset itse (ja heistäkin vain toinen on enää elävien kirjoissa).

The princess diarist on ihan kuunneltava äänikirja kuriositeettina ja tosi Tähtien sota -fanille kai pakollinen juttu, mutta kirjana noin muuten se jäi lieväksi pettymykseksi.

14 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä kirjalta juorujen osalta, mutta muuten taas kertomasi perusteella haiskahtaa tosiaan vähän rahastukselta.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoruja on välillä hauska lukea, mutta tässä jauhettiin samaa asiaa turhan paljon.
      Aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  2. Pitkä tarina, mutta jouduin pakolla katsomaan aikoinaan koulussa muiden luokkatoverien kanssa Tähtien sota -elokuvan. Mielestäni se oli tavattoman typerä ja tylsä. En ole katsonut kyseisenlaisia elokuvia sen jälkeen. Ei vain kiinnosta. Vaikea kuitenkin sanoa, pitäisinkö elokuvista nykyään, jos katsoisin niitä. Eli tästä taustasta johtuen elokuvien näyttelijöiden tekemiset eivät myös innosta. Toisaalta joitain juttuja kuulee pakostakin, koska Tähtien sota on niin iso ilmiö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt uskallan minäkin myöntää, etten ole edes nähnyt kaikkia osia. Ei vaan kiinnosta tarpeeksi, vaikka ne ensimmäiset olivat minusta kyllä ihan kivoja seikkailuja :-)

      Poista
  3. Minä en ole koskaan varta vasten katsonut edes pätkää Tähtien sodasta. Tunnusbiisi on hieno. Tiedän muutamia hahmoja. Carrie Fisher on tuttu nimi, mutten tiedä minkä näköinen hän on. Harrison Ford on sentään tutumpi, kiitos Indiana Jonesien. Täytyy sanoa, että tässä kirjassa ei satu minulle olemaan mitään mitä kautta lähestyä sitä. Miehen yksi kaveri on ihan mieletön Star Wars -fani. Just sellainen jonka seurassa ei voi edes hengittää ettet ole häiriöksi 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sellainen kirja, jota tosifani ehkä kuuntelee, mutta hänkin varmaan kyllästyy toistoon...

      Poista
  4. Kuulostaapa jotenkin niljakkaalta kirjalta, vaikka en tiedä, olenko vain taipuvainen jeesustelemaan. En minä mitään paljastuskirjoja välttele, ja moni fiktiivinenkin kirja ammentaa tietysti tosielämästä ja oikeista ihmisistä – ja tämä on sentään päähenkilönsä oma tuote.

    Tähtien sodasta sen sijaan pidän paljon, vaikken mikään asialle omistautunut fani olekaan. Kolme vanhinta ovat parhaat, ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Kolme vanhinta ovat parhaat.
      Ja joo, vähän sleezy fiilis tuli :-)

      Poista
  5. Ei kyllä yhtään kiinnosta tämä kirja. Olen toki nähnyt ne ekat kolme Tähtien sota -leffaa aikoinaan, mutta olen kaukana fanista.

    (Carrie Fisher teki (ilmeisesti viimeisenä roolinaan?) muuten aika hauskan hahmon muutenkin mainiossa Catastrophe-tv-sarjassa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en Carrie Fisheristä oikeasti tiedä muuta kuin tuon prinsessa Leian, enkä ole kyllä varsinaisesti Tähtien sota fanikaan.
      Eikä tätä kirjaa taida kannattaa kuunnella kuin tosi fanien. Minäkin kuuntelin loppuun vain siksi, että ajattelin sieltä ehkä tulevan jotain mielenkiintoista elokuvan teosta. Ei varsinaisesti tullut.

      Poista
  6. Tähtien sota -elokuvista pidän, ne kuuluivat oleellisena osana lapsuuteeni ja nyt olen katsonut niitä uudestaan poikani kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin missään mielessä kiinnostunut Carrie Fisheristä tai varsinkaan hänen suhteestaan Harrison Fordiin. Aika rasittavan kuuloinen kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minä sinnittelin toiveikkaana loppuun ja "pakko kuunnella, kun laina-aika loppuu". Mikähän logiikka minulla on tuossa ollut ?

      Poista
  7. Olen nähnyt Tähtien sodat, mutten voi kehua olevani fani tai edes sarjan suuri ystävä. Mies tykkää enempi. :) Nämä tämmöiset "muistelukirjat" ovat usein tavallaan vähän surullisia tapauksia. Rahastustarve on monesti niin ilmeinen. Mutta yhdenlaista kulttuuria tämäkin. Minulle taisi riittää tämä sinun juttusi tästä aiheesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jotkut muistelukirjat voivat olla anekdootteineen ihan mielenkiintoisia huolimatta rahastusaspektista, mutta tämä meni kyllä ihan puhtaaksi (yksipuoliseksi) juoruiluksi.

      Poista