23.7.2017

Kirjabloggaajan kesäaakkoset V-Ö

Vielä kerran eli aakkoset loppuun. Onneksi kesää on sentään vielä jäljellä, vaikka joudunkin näköjään keskeyttämään lomani ja palaamaan toimistolle välillä ainakin viikoksi. Aina joskus, tulee sellaisia tilanteita, joille kukaan ei mahda mitään.

Ollaan sentään käyty piknikillä mutamaankin kertaan, vaikka rantaelämä taitaakin jäädä ensi kesään. Ei vaan ole tarpeeksi lämmin. Varsinkin tuuli menee läpi kaikesta vaatetuksesta.

V= Viileä. Vaara. 

Viileä niin kuin tämä kesä - aika selvä assosiatio ylläolevasta..

Vaaran tuntua taas täytyy aina löytyä jossain kohtaa kirjaa. Ilman sitä käy lukeminen jossain kohtaa tylsäksi. Vaara voi kirjassa olla fyysinen tai tunteisiin liittyvä, mutta jännite pitää tarinan kasassa ja mielenkiinnon yllä.

Tosielämässä olen oikeastaan aika turvallisuushakuinen.


X= Aarrekartan X 

Kun isommat pojat olivat pieniä, tein heille muutamaan kertaan aarrekartan ja vihjeitä. Siinä he sitten juoksivat innosta puhkuen ympäri mökkitonttia etsimässä suklaakolikkoaarretta.

Merirosvot ovat muutenkin olleet aina mielenkiintoisia. Nuorena taisi tulla luettua useampikin aiheeseen liittyvä kirja. Niistä tosin muistan nimeltä vain seikkailuromaanin Merten villikissa, jossa päähenkilönä oli naismerirosvokapteeni, ja jonka eroottiset kohtaukset olivat nuorelle tytölle jännän värisyttäviä. En tiedä uskaltaisinko enää kirjaa edes lukea, sillä en ole ihan varma teoksen kirjallisista ansioista ja saattaisivat samat kohtaukset ennemminkin hymyilyttää.


Y= yksin vai yhteisöllisesti ? 

En oikeastaan koskaan ole yksin. Välillä kaipaisin ympärilleni rauhaa ja mahdollisuutta tehdä vain omia juttuja, mutta tällaista tämä elämä nyt on. Ehkä sitten eläkkeellä ja lasten lennettyä pesästä.

En kuitenkaan viihdy kauan yksinäni, vaan jossain kohtaa pitää päästä tapaamaan ihmisiä. Siksi en voisi tehdä työtä pelkästään kotitoimistolta. Bloggaamisessakin parasta on yhteisöllisyys. Yksinäni en varmastikaan olisi jaksanut näin montaa vuotta.

Lukeminen on tavallaan yksinäistä hommaa, mutta kirjoista puhuminen nostaa lukukokemuksenkin ihan uudelle tasolle. Siksi kai lukupiirit ja erilaiset kirjoihin liittyvät some-ryhmät ovat niin suosittuja. On ihan mahtavaa, miten kirjoista kiinnostuneet pääsevät nykyään keskustelemaan lempiaiheestaan, vaikka lähipiirii ei lukemisesta olisikaan innostunut.


Z= ZZZZZZ - Nukuttaisko? 

Huomaa, että on loma. H-kirjaimesta löytyi huiliminen, zetan kohdalla mennään sarjakuvamaailman unisymboliin.

En nykyään koskaan nuku tarpeeksi, vaikkeivat lapset enää valvotakaan. Jollen työstressin takia heräile yöllä tai matkan vuoksi nouse kukonlaulun aikaan, onnistun lyhentämään uniaikaani kirjoilla. Illat venyvät hyvän kirjan parissa ihan huomaamattani, varsinkin kun päiväsaikaan en välttämättä ehdi kirjaan edes tarttua. Lukemisen suhteen minulla ei ole minkäänlaista itsekuria. "Vielä yksi sivu - vielä yksi luku"

Kuulostaako tutulta?

Äänikirjojen kanssa onnistuu nukahtaminen helpommin. Torkku-aika päälle ja puolen tunnin päästä olen päässyt tilaan, jossa tarinan katketessa en enää jaksakaan nostaa kättä puhelimelle.


Å= Åbo eli Mistä olen kotoisin? 

Tytön saa pois Turusta, muttei Turkua tytöstä. Kotikaupunkini, jonne on kiva mennä käymään, mutten usko koskaan muuttavani sinne takaisin, tai mistä sitä tietää.

Turkuun liittyviä romaaneja on kiva lukea - useimmiten tartun historiallisiin. Äkkiseltään tulevat mieleen esim. Jyrki Heinon mahtavat dekkarit Kellari, Kello ja Kelmit sekä Mike Pohjolan melkein hulvaton 1827.  Monta muutakin toki löytyy.


Ä= Äitiys. Ääni. Miten äitiys ja ääni liittyvät toisiinsa? 

Kolmen pojan perheessä ääni on jatkuvaa, kovaa ja välillä agressiivista. Osaksi tämä tietysti johtuu siitä, että meillä ollaan puheliaita ja temperamenttisia - se latinoveri nääs, vaikken minä kyllä taida olla tämän huushollin hiljaisin huolimatta hämäläisestä perimästä. Osaksi syynä taitaa olla myös jatkuvasti jossain muodossa kaikuva musiikki. Jollei esikoinen soita (sähkö)rumpujaan, soi jonkun puhelimesta jotain tai vähintäänkin kuopus laulaa leikeissään.

Kaikkeen kuitenkin tottuu. Minun tiedetään nukahtaneen sohvalle keskellä hulabaloota ja pojat väittävät minun uppoavan kirjoihin niin, että pitää tulla tönimään huomiota saadakseen.


Ö= Örkki. 

Kun nuorena luin Hobitin ja Taru sormusten herrasta, olin mennyttä. Sen jälkeen fantasia on kuulunut vakiolukemistooni eri muodoissaan. Jokin aika sitten palasin Keski-Maahan äänikirjamuodossa. Ehdottoman suositeltavaa!

Kunnon (fantasia)kirjassa on aina jonkinlaisia örkkejä. Selliaisia vähän tyhmiä,mutta ilkeitä ja vaarallisia, jotka metsästävät ryhmässä. Toisinaan ne ovat omituisia otuksia, toisinaan ihmishahmoisia. Reaalimaailmassa en onnekseni ole tainnut tosiörkkeihin törmätä, mutta tiedän niitäkin olevan olemassa.


Siinä nuo nyt olivat. Näitä oli kiva kirjoitella, toivottavasti tykkäsitte lukea. Muistattehan myös muut aakkoset ja muut niitä kirjaavat, joita löytyy aiemmista postauksista. 

Lisää kesäaakkosia: 
Mitä luimme kerran 
Aukeamia


4 kommenttia:

  1. Tämä oli hauska lisä heinäkuuhun, kiitos vaan ideasta! Piknikeistä muuten tykkään minäkin, on paljon mukavampi loioskella nurmikolla puolivarjossa kuin auringonpaahteessa rannalla...

    VastaaPoista
  2. Tämä oli hauska haaste! Kirjoitin äsken viimeiset aakkoseni blogiini. Huomasin unohtaneeni z-kirjaimen, mutta mitäpä tuosta.

    Merirosvoseikkailut ovat aina jännittäviä! Pitäisi niihinkin tarttua taas pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka nyt zetaa kaipaisi. Kiva, että olit mukana!

      Poista