29.6.2016

Fantasiaa eli tyttösalamurhaaja ja salamavaras

Minä taidan olla tämän kanssa vähän jälkijunassa, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Riordanin kirja ilmestyi suomeksikin jo vuonna 2007 ja elokuvakin on vuodelta kirves ja kansi, mutta ihan mukiinmenevä tarina oli äänikirjanakin.

Rick Riordan: Salamavaras
Oma ostos Elisa Kirjasta (äänikirja tarjouksessa tälläkin hetkellä 6,90€) 
Lukijana: Antti Virmavirta 

Tarina Percy Jacksonista, Poseidonin pojasta, on viihdyttänyt minua työmatkoilla ja vielä näin ensimmäisenä lomapäivänäkin. Kun Percy saa tietää olevansa puoliksi kreikkalainen jumala, kääntyvät monet asiat nurinperin.

Sen lisäksi, että Percy joutuu juoksemaan pakoon erilaisia hirviöitä, jumalat syyttävät häntä Zeuksen salaman varastamisesta, eikä nimen puhdistaminen olekaan ihan pikkujuttu. Jumalat nimittäin ovat aika pikkumaisia olioita, eikä heidän politiikkansa ja keskinäiset kahinansa oikein ota ihmiskuntaa huomioon.

Percy lähtee siis etsintämatkalle Annabethin (Atenen tytär) ja satyyri Groverin kanssa. Tie vie Manalaan ja erinäisiä vihollisia kohdataan ja voitetaan matkan varrella. Kirjan parasta antia olivatkin erilaiset hahmot, joita oli kiva yrittää hataralla muistilla tunnistaa moderneista piirteistä ennen kuin heidän todelliset nimensä paljastuvat.

Minä siis viihdyin kolmikon mukana ja Antti Virmavirta oli varsin sujuva lukija. Rick Riordan osaa popularisoida historiallisia jumalia. Egyptiläisiä listattiin jo aiemmin lukemassani sarjassa ja nyt ovat sitten vuorossa kreikkalaiset. Tarina etenee jouhevasti ja ainakin siinä tapahtuu tarpeeksi.

Sen verran totean olevani kohdejoukon ulkopuolella, että jotkut ratkaisut tuntuvat vähän naiiveilta ja välillä loppumaton kohkaaminen vähän väsyttää, mutta kaikkiaan kyseessä on varsin viihdyttävää fantasiaa, eikä se kreikan mytologian hahmojen painaminen muistiin (vaikka istten vähän vääristyneinäkin) kai ihan pahasta voi olla varsinaiselle kohderyhmällekään.

Salamavaras on sarjan ensimmäinen osa, mutta harmittavasti ainakaan Elisa Kirjassa ei jatkoa ole saatavilla äänikirjana. Selvästi ensimmäisen osan lopussa pedataan seuraavia, mutta en ole ihan varma lähdenkö noita muussa muodossa lukeaan. Äänikirjana tämä oli sellaista sopivan kevyttä ja viihdyttävää julkisen liikentee lomaan, mutta ihan tekstinä voi olla, etten ihan jaksa kaikkia yksinkertaistuksia.


Toinenkin  fantasiasarja 

Sarah J. Maas : Throne of Class, Crown of Midnight, Heir of Fire
HelMet Overdrive 

Kevään aikana tulin lukeneeksi myös kolme osaa Sarah J. Maasin Throne of Glassa -sarjasta. Siinä seurataan nuoren salamurhaajattaren vaiheita suolakaivoksista, kuninkaan lemmikiksi ja siitä haltijoiden / keijujen valtakuntaan. Kuten kuvaan kuuluu, voimat ja valta kasvavat sitä mukaa kun tarina kehkeytyy auki ja alkuperät selviävät. Throne of Glass kuitenkin vaihta sen verran raikkaasti sekä teemaa että miljöötä osasta toiseen, että lukija ei pääse kyllästymään.

Puoliverisillä siis jatketaan. Tällä kertaa kyseessä on keijujen vertaa suonissaan kantavan nuoren naisen tarina. Kaikilla meillä on puolemme, mutta mitäs jos toinen osa itseä olisikin jonkinlainen hirviö ? No. etunsa tietysti on voimalla ja vauhdillakin.

Päähenkilön identiteettikriisi on tietysti mielenkiintoinen, mutta yhtälailla koukuttavia ovat tarinat valtakunnan eri puolilta. Noitien klaanit osoittautuivat todella mielenkiintoiseksi juonteeksi ja tulee olemaan jännä nähdä, miten kaikki polut jossain kohdin kohtaava. Jonkinlainen eeppinen taistelu lienee odotettavissa.

Ainoa asia, joka minua kirjasarjassa vähintäänkin hieman ärsyttää, on perinteinen kuvio sankarittaresta ja kahdesta mahdollisesta rakastajasta. Se on sitten niin kulunutta jo. Onneksi herrat päätyvät vähitellen sivuosaan, eikä valinta heidän välillään ole yksinkertainen tykkää, ei tykkää -pohdinta vaan vesi virtaa vähän yksinkertaisia kuvioita syvemmällä.

Tarinaan sisällepääsyä auttoi kummasti se, että olen aiemmin jo lukenut novella-kokoelman, joka kummasti täytti aukkoja päähenkilön historiassa ja antoi pohjaa tapahtumille.  Täytyy myöntää, että ilman noiden lukemista olisin voinut olla muutaman kerran aika ihmeissäni.

Päähenkilö sekä hänen tarinansa on sen verran mielenkiintoinen, että mielelläni lukisin jatkoa. Harmillisesti ei ainakaan vielä Overdrivesta ole lainattavissa sarjan seuraavia osia vaikka neljäs ja kai viideskin ovat jo englanniksi ilmestyneetkin. Sen verran koukuttava on menneisyytensä kanssa painivan puoliverisen  polku kohti lopullista ratkaisua, että taidan jossain kohtaa etsiä kirjat käsiini muualta, jolleivat tule Overdriveen lainattaviksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti