8.3.2015

Harmaita mietteitä naistenpäivänä

Tänään ei saanut varjoselfietä 

Ulkona ei pilkahda aurinko, ei sitten millään. Turun suunnalta kuvissa välkkyy keväinen kimallus, mutta täällä on valokin harmaata. Onneksi ei sentään sada, niin sai kävelylenkillä kuunneltua kirjaa. Stoner soi kuulokkeissa ja sehän sopi keliin kuin nappi nenään. Samanlaista hivenen surumielistä ja harmaata kuuluu siinäkin tarinassa. En vielä ole kuin puolessa välissä mutta vahvasti epäilen, ettei odotettavissa ole mitään naurunremahduksiin julkisella paikalla houkuttelevia käänteitä. Jotenkin kaunis kirja kuitenkin.

Isäntä hemmotteli herkuilla jo eilen, eikä meillä muutenkaan ole naistenpäivää niin suuresti noteerattu. Mitä nyt sain ylimääräisen suukon aamusella. Eikä se minua häiritse. En minä kaipaakaan mitään suuria huomionosoituksia. Arvostan enemmän hyvää arkea yhdessä.

Miksi naistenpäivä onkin jotenkin häiritsevä merkkipäivä? On hienoa, että huomioidaan, mutta päivän tarkoituksen soisi menevän syvemmälle kuin ruusujakeluun kadunkulmassa.

Edelleen elää liian moni nainen nyrkin ja hellan välissä, edelleen on nainen omaisuutta, edelleenkään ei nainen voi päättää elämästään tai lastensa elämästä, edelleen on pelko liian monen naisen asuintoveri, edelleen on naisen euro pienempi, edelleen huomataan naisen ulkonäkö eikä hänen ajatuksiaan, edelleen on nuori nainen työnantajalleen uhka eikä mahdollisuus,

edelleen... on paljon muututtava, jotta naistenpäivän ruusut tuntuisivat merkittäviltä.


Älkää käsittäkö väärin.

Olen onnellinen, 
että olen nainen, tytär ja äiti
että saan tehdä mieluista työtä 
että minua arvostetaan kotona ja koen samaa myös työelämässä 
Olen kiitollinen elämästäni


Soisin vain saman ja paremmankin kaikille naisille maailmassa. Siihen on vielä niin pitkä matka.



2 kommenttia:

  1. Minäkään en ole oikein oppinut pitämään naistenpäivästä. Tosin tänään sain IKEAsta muffinivuokia naistenpäivälahjana, niin saivat kyllä kaikki muutkin, kun niitä oli iso laari ulko-oven vieressä.... Arkipäiväksi sattuneenä naistenpäivänä olemme naiskollegoitten kesken onnitelleet toisiamme, muuta en siltä päivältä ole kaivannut, enkä oikein sitäkään.

    Minusta Helsingissä oli kyllä tänään aika viheliäinen sää! ;) Muttei onneksi satanut lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muffinssivuoat kelpaavat naistenpäivänäkin... ja sunnuntaina oli tosiaan kamalan harmaata. Onneksi sentään eilen paistoi aurinkokin niin näyttää edes jotenkin keväältä aina välillä

      Poista