13.9.2014

Nice Girls Don't...

Omena ei liity tekstin tarinaan, vaikka voikin viitata satuun ja fiktiiviseen kerrontaan

Nice Girls Don't Have Fangs
Nice Girls Don't Date Dead Men
Nice Girls Don't Live Forever
by Molly Harper 

Joko te olette ihan kyllästyneet kaikkiin viihteellisiin vampyyri-ihmissusi-viritelmiin? Tässä nyt kuitenkin yksi lisää, joka jotenkin onnistuu taas olemaan virkistävästi viihteellinen. Charlaine Harrisiin Sookieen verrattu Molly Harperin Jane on mukava tuttavuus ihan jo senkin takia, että ainakin näin kolmessa ensimmäisessä kirjassa hän on herttaisen uskollinen yhdelle miehelle. Minä ainakin jo väsyin tarinoihin (varsinkin Sookieen), joissa sankaritar häilyy kahden tai useamman miehen väliä eikä osaa päättää kenelle sydämensä (ja puolet sängystä valtakunnan puutteessa) antaisi.

Jane on kirjanörtti (!!!), joka menettää työnsä kirjastonhoitajana. Läksiäislahjaksi inhottava esimies antaa lahjakortin paikalliseen juottolaan kultaisen kädenpuristuksen sijaan. Muutaman neuvoa antavan jälkeen Jane tapaa komean, salaperäisen muukalaisen... No joo, aika ennalta-arvattavaa, mutta tarina ei sitten etenekään ihan perinteisesti vaan Jane päätyy vampyyriksi eräänlaisen metsästysonnettomuuden seurauksena.

Nice Girls on aika kesyä viihdettä. Tarinassa keskitytään Janen sopeutumisvaikeuksiin, rakkaustarinaan vampyyrimestarinsa kanssa sekä vaikeisiin perhesuhteisiin. Vai mitä sanotte kummittelevasta isotädistä, kontrolloivasta äidistä, aviomiehistä sarjassa selvää tekevästä isoäidistä ja niin edelleen. Toki tarinasta löytyy myös Janen henkeä vaaniva pahis ja kapakkatappelu, mutta silti meno on leppoisaa. Kirjojen viehätys ei olekaan jännityksessä vaan hauskuudessa. Henkilöhahmot ovat mukavasti liioiteltuja ja kommellukset kirjoitettu niin, että myötähäpeä ei hillitse hihittelyä. Virkistävää.

Molly Harperin kirjat ovat mukavan kevyttä iltalukemista silloin, kun ei oikein jaksa keskittyä lukemaansa kuten minulle on käynyt viime aikoina melkein joka ilta. Jotain kertonee sekin, että olen jo lukenut sarjan kolme ensimmäistä osaa ja voin hyvin kuvitella jatkavani neljänteen. Yleensähän viihdesarjat tökkäävät minulla viimeistän kolmannen osan kohdalla...

2 kommenttia:

  1. Haa, kiitos vinkistä. Vampyyri-ihmissusi-viihde-kiintiöni ei ole vielä täynnä. Tämä täytyy laittaa muistiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli ihan hauska, mutta kyllä se kolmen osan taika vaan jotenkin pitää. Neljäs osa on tökkinyt vastaan jo jonkin aikaa, vaikka kolme ensimmäistä lukea sujahtivat siitä vaan.

      Poista